Syksyinen swappi Monroessa on tilaisuus kerätä varaosia talven projektien varalle. Mukaan voi tarttua myös yhtä sun toista lahjatavaraa joulupukin konttiin. Sää suosi tänä vuonna lauantaipäivän kävijöitä. Tummana roikkuvat pilvet liikkuivat hiljalleen poispäin ja iltapäivästä aurinkokin pilkahteli. Kauppa kävi kohtalaisesti – myyjien mukaan ja kauppatavara oli mielenkiintoista. Tällä kertaa swapissa oli mukana myös Hannele ja Kimi. Niinpä keskityimme normaalia enemmän mimimopojen katsasteluun ja yksi sellainen lastattiin lopuksi Subarun takakonttiin.
Opossumi hengaili tyynesti omassa golfkärryn kopsassaan. Ei pyrkinyt karkailemaan vaan tykkäsi olla ja katsella swapin ihmisiä. Omistajan poiketessa vessaan hän jätti kärrynsä ulos aurinkoiseen paikkaan ja sanoi lemmikilleen, että ”sinä pysyt kopsassa, etkä karkaa kioskille”. Tyyppi oli omistajan mukaan kova tyttö kähveltämään herkkuja ruokapöydästä.
Opossumin häntä toimi samalla leikkikaluna. Nuori viiksinaama osasikin kieputella sitä hyvin taidokkaasti. Meille uteliaille hän tarjosi nuuhkuttavaa kuonoa ja pehmeäanturaista käpälää.
Hannele ja Kimi tekivät aarrelaatikoista löytöjä. Kiittelivät, että oli erilaista kamaa, kuin pohjoismaiden swapeissa ja kyllä kannatti tulla. Varsinkin, kun aarteita ei tarvinnut raahata lentolaukuissa kotisuomeen. Tulevat aikanaan meidän muuttokontissa halki meren.
1952 aito takapihalla tein ihan itse – kilpuri, viritetyllä Ford lättäpää veekasilla. Suomessa näitä väsättiin myös, aikaansaannoksia kutsuttiin nimellä Ford Special. Kilpureilla viiletettiin Eläintarhan ajoissa sekä muissa pohjoismaisissa ratakisoissa.
Rakennusohjeet julkaistiin 1951 ”amerikan Tekniikan Maailmassa”. Kyseinen Mechanix Illustrated löytyi kilpurin penkiltä. Tuntui hauskalta ajatella aikoja, jolloin ilman holhousyhteiskuntaa saattoi takapihallaan muotoilla kavereiden kanssa kilpuria.
Motskaripuolen vapaata muotoilua edusti kovin ”Mustang-scooter” henkinen raaseri, joilla aikanaan nöyryytettiin isoja harrikoita maaradoilla. Myös kuljetuskalusto puhutteli Ankia ”no tällä mä päästelisin mutkaista tietä kohti auringonlaskua”.
Saturnuksen tuolle puolen olisi päässyt Flash Gordonin avaruuskiiturilla. Hitsin hitsi, miten oli hieno muotoilu ja patinoituneet yksityiskohdat! Tämmöisellä voisi Meilahden tallissa tehdä vaikka millaisia aikamatkoja. Mutta meidän vielä empiessä edes hintatarjousta tuli sivusta rahamies ja löi 4000 pyyntihinnan turbiinin päälle.
Vauhtileffa CLUTCH , The Most Driven Car Film Ever Made. Arto tutustui tuottaja Jay Rowlandsiin, joka kuvassa kehottaa meitä pitämään gummipuoli alaspäin Bossilla kurmoottaessa. Jay vaikutti ihan valioluokan moottoripäältä.
Hannele katseli erityisen tarkasti klassikkomallin asuntoautoja. Täma Winnebago ja sen hurmaava vahtikoira olivat matkanneet swappiin reilut 600 kilsaa Spokanesta, eli komeita maisemia Cascades vuorten yli.
Onnelliset kaverukset työntävät uutta projektia traileriin – kotiappäin, tästä näin! Mitoitus oli tarkalla ja eka yritys päätyi yhteishuokaukseen ”ei mahdu”. Toiminnan miehinä potrimmat pojat istahtivat kyytiin painoksi ja jo vain saatiin muutama sentti koria alaspäin ja löytö kyytiin.
Kimi löysi Kahvimaan Mopomuseoon kevätkauden avajaisiin uutta vanhaa ihmeteltävää. Minimopo on 60-70 luvun vaihteesta. Myyjä kertoi lennokkaita tarinoita, kuinka näillä viiletettiin pitkin Washingtonin osavaltiota. Katulaillisia ne eivät aivan olleet, mutta silloin oli vielä vapaa henki eikä niuhotettu pikkuasioista.
Stuffeteille ajattelimme tuota kaunista alumiinivaunua. Semmoinen vain minimopon perään ja shekkivihko lepattaen kohti uusia seikkailuja.
Swapin päätteeksi menimme jatkoille Monroen kuuluisaan hotrod pajaan: Jim Green’s Performance Center. Jim on pitänyt vauhtiverstastaan jo 44 vuotta ja swappi-iltoina hänellä on BBQ-bileet.
Kuvassa hänen oma huima Tractor Pulling monsterinsa, jota sysää kolme ahdettua Boss 429:a.
Jimin kokoelmissa oli myös kavereiden veneitä. Heidän uusin innostuksensa on kaivaa 90-vuotta vanhojen pikaveneiden piirustuksia ja tehdä niiden mukaan uusi vene. Tekniikaksi kelpaa vaikka Jaguarin V-12 tai vanha Isotta Fraschnin kone.
Jimin erikoisalaa ovat Ford 427 SOHC ”Cammer” veekasit. Seitsemänlitraisia cammerieta oli sullottu jos jonkinlaisiin häksättimiin, kuten 1967 Mustangiin, ’69 Machiin jne. Meitä puhutteli eniten tämä taidokas A-malli, 600 heppaa tottakai.
Anki ja Arto Kanadassa 